Taisi olla kesä 2012, olin ravannut varmaan kolme kertaa lääkärissä, koska kuukautiseni olivat täydellisen epäsäännölliset, saattoi mennä kuukausiakin että ei näkynyt eikä kuulunut, eikä raskaustestiinkään tullut positiivista ei sitten millään. Varasin taas kerran ajan lääkäriin, ja vaatimalla vaadin, että asia tutkittaisiin perin pohjin. Lähete tuli tietystikin verikokeisiin, ja kun niissä kaikki näytti hyvälle, sain lähetteen keskussairaalaan, jossa on asiantuntevampaa lääkäriä. Olin varautunut siihen, että aikaa en saisi heti, vaan siihen menisi kuukausia, mutta positiivinen yllätys kävi ja sain ajan jo kuukauden päähän. Hämmästyneenä luin kirjettä, jossa kehoitettiin myös mieheni mukaan, ja tutkimuksiin. Miten hän nyt liittyisi minun elimistön häiriöihin? No rohkeana miehenä hän kuitenkin lähti, ja hyvä niin SILLÄ: aika ei ollutkaan minun uupuviin kuukautisiin, vaan lapsettomuus hoitoihin! Olimme aivan ällikällä lyötyjä, sillä olimme aina ajatelleet, että kun elimistö ei toimi normaalisti, niin raskauskaan ei saa alkuaan. Emme ikinä olleet edes miettineet mitään lapsettomuus juttuja, vaan lähinnä että ei ole vielä meidän aikamme. No, ajateltiin kuitenkin tarttua härkää sarvista, ja lähteä täysillä hoitoihin mukaan. Mitä vielä. Minä sain tylyn passituksen kotiin, painoindeksi hipoi huimia lukemia, joten hoitoja ei voitaisi aloittaa. Klinikalla kävin ensi kertaa vaa'alla vuosiin, ja voi hyvänen aika, olisinpa tehnyt sen aikaisemmin! Kiloja oli todella todella todella paljon enemmän mitä olisin ikinä voinut kuvitella(kiloja en vielä kerro, ne ovat minulle vieläkin kauhean arka asia, mutta kunhan alan olla lähellä tavoitepainoa,niin ehkä sitten voin julkaista ne). Se päivä pysyy aina mielessä, se oli niin nöyryyttävää, mutta samalla olen kiitollinen siitä, koska se avasi silmät ja sen myötä sain aloitettua laihdutuksen!
Siitä sitten alkoi ensi askeleet kohti pienempää minua. Toistelin ensin itselleni varmaan viikon, että se sairaalan vaaka oli varmasti rikki, en varmasti voisi painaa niin paljoa mitä se väitti, en varmasti, mutta sitten katsoin peilistä itseäni ja sanoin "Ei ne kilot ainakaan itkemällä häviä, nyt niskasta kiinni ja toimintaa akka!". Aloitin laihdutuksen pienesti, lisäsin lenkkeilyä koirien kanssa, yritin syödä karppaustyyliin, opettelin aamiaisen syönnin yms. Perussettiä siis. Klinikalla käydessäni olin saanut lähetteen ravitsemusterapeutille, jolle sain ajan vasta kahden kuukauden päähän. Jännitin käyntiä ihan kauheasti, koska jouduin pitämään ruokapäiväkirjaa ja tietysti se pahin, joutuisin taas vaa'alle. Ensimmäisellä kerralla sovimmekin terapeutin kanssa, että voin mennä silmät kiinni vaa'alle, ja hän vain sanoisi onko kiloja tippunut vai tullut lisää. Ensimmäisellä kerralla olin laihtunut jo 5 kg! Se oli todella huumaava tunne, koska olin koko ajan olettanut ettei minusta ole laihduttamiseen, kun aina olen isokokoinen ollut yms. Kävin terapeutilla kuukauden välein, ja kiloja tippui tasaiseen tahtiin, mutta mielestäni liian hitaasti. Niinpä kokeilin ystäväni suosituksella Cambridge-dieettiä, ja suosittelen todellakin! Aloitin dieetin maaliskuun 18. 2013, ja toukokuuhun mennessä olin tiputtanut 11 kg! Sillä hetkellä siis kokonais pudotus 16kg. Sitten tuli kesä, ja dieetit sai jäädä, mutta eipä kyllä tullut kilojakaan lisää, vaan edelleen tasainen pudotus jatkui. Cambridgen aikana olin siis opetellut tasaisen ruokailurytmin, oikean kokoiset annoskoot ja veden juonnin. En enää jatkanut dieettiä, koska sen nopeus jätti temppuja vartalooni, eli siis nahka ei pysynyt mukana. Ja olin aina vannonut, että minusta ei tule semmoista joka pudottaa hurjia määriä, ja on pelkkää löysää nahkaa. Niinpä lisäsin taas lenkkeilyä, ja söin ihan normaalia ruokaa. Tätä jatkui helmikuuhun asti, mainittakoon että olin siis tuollakin saanut pudotettua vielä 8 kg, jonka jälkeen huomattiin ystävän kanssa Fitfarmin Superdieetti mainos, elämäni paras päätös ikinä! Kuuden viikon aikana painoa putosi vielä n. 8 kg, ja senttejä lähti oikein ropisemalla. Ja mikä parasta, liikunta ilo löytyi monen vuoden jälkeen. Ei enää pelkkää lenkkeilyä, vaan myös lihaskunnon harjoittamista, ja kiinteyttämistä. Kiitos Jutta!!
Tällä hetkellä siis olen pudottanut painoa 30kg, en ikinä ikinä ikinä olisi uskonut, että minusta olisi siihen. Vaan näytinpäs itselleni, kerrankin!
Tuli todella pitkä ja sekainen päivitys, mutta toivon että jos joku laihduttaja lukee blogiani, niin saa tästä tsemppiä, koska itse ainakin olen saanut muiden työn tuloksista! Ja Fitfarmin sivuja seuraillessa saa kanssa, suosittelen.
Tässä vasemmalla siis ennen laihdutusta, oikealla Cambridgen jälkeen, eli se -16 kg
Ja tässä minä nyt -30kg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti